https://yle.fi/a/3-12088492
Uudet potilastietojärjestelmät maksavat satoja miljoonia, mutta niiden käytettävyys on surkea – lääkärin aika tuhraantuu klikkailuun
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnoissa on viime vuosina korostettu dataa. Suosiossa ovat uuden sukupolven tietojärjestelmät, jotka tuottavat paljon tietoa ja auttavat kohdentamaan palveluja. Käytettävyys on jäänyt hankinnoissa jalkoihin.
Lääkäri Lauri Pautola tähystyshuoneessa laitteiden äärellä.
Avaa kuvien katselu
Lauri Pautola on vatsaelinkirurgian apulaisylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Hän on kritisoinut voimakkaasti uutta Aster-järjestelmää, sillä pitää sitä kalliina ja vaikeasti käytettävänä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
PAULIINA TOLVANEN
8.9.2021 5:55
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnat ovat ajautuneet viime vuosina poikkeuksetta vastatuuleen.
Ensin julkisuudessa seurattiin Apotin kompuroivaa alkutaivalta Uudellamaalla. Nyt kritiikkiä sataa neljän sairaanhoitopiirin hankintalistalla olevalle Aster-järjestelmälle: iso joukko lääkäreitä vastustaa asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa yhdysvaltalaiselta it-jätiltä. Kuntia epäilyttää paisuvat kustannukset.
Vaikka kyseessä on kaksi eri järjestelmää, kummassakin hankinnassa näyttää toistuvan sama kaava.
Ensin on suuret lupaukset. Sekä Apotti että Aster ovat kertomansa mukaan uuden sukupolven tietojärjestelmiä, jotka eivät vain säilö potilastietoja, vaan auttavat palvelujen kohdentamisessa ja osaavat ehdottaa sopivia hoitotoimenpiteitä potilaalle.
Kun ääneen pääsevät käyttäjät, kuva kaiken mullistavasta järjestelmästä romuttuu. Tulevaisuuden tietojärjestelmät vievät aikaa ja ovat vaikeita käyttää.
Käyttäjien vaatimustaso on kasvanut
Kömpelöt tietojärjestelmät eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollossa ennen kuulumattomia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä tutkimuksessa on seurattu tietojärjestelmien käytettävyyttä yli 10 vuoden ajan. Kokemuksia on kerätty laajasti lääkäreiltä, sairaanhoitajilta, sosiaalityöntekijöiltä, kansalaisilta ja sotejohdolta.
Yleisesti järjestelmien käytettävyys on parantunut. Samalla vaatimustaso on kasvanut.
– 2010-luvun alussa lääkärit antoivat eniten arvoa järjestelmien vakaudelle ja nopeudelle. Viime vuosina vastauksissa on korostunut käytön helppous ja rutiinitehtävien suorittaminen, kertoo Oulun yliopistossa terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen.
Hän on ollut mukana tutkimushankkeessa alusta asti.
Jarmo Reponen utanför Uleåborgs universitet.
Avaa kuvien katselu
Oulun yliopiston työelämäprofessori Jarmo Reponen on seurannut terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystä 2000-luvun alusta saakka. Kuva: Yle/Kjell Lindroos
Apotti häviää käytettävyydessä
Uusin kysely on tehty viime keväänä lääkäreille. Sen tuloksissa pistää silmään järjestelmien väliset huomattavat erot.
Eroa on etenkin siinä, miten järjestelmät suoriutuvat rutiinitehtävistä. Vain 7 prosenttia Apottia käyttävistä lääkäreistä oli samaa mieltä väittämästä, että rutiininomaiset tehtävät onnistuvat suoraviivaisesti. Parhaiten kyselyssä menestyi Pohjois-Suomessa erikoissairaanhoidossa käytössä oleva Esko, jonka käyttäjistä peräti 91 prosenttia kertoi rutiinitehtävien onnistuvan vaivatta.
Myös järjestelmille annetuissa kouluarvosanoissa on iso hajonta. Kun Esko yltää lähes kiitettävään (8,7), on Apotin arvosana välttävä (5,2). Suurin osa järjestelmistä on seiskan oppilaita.
– Apotin arvosanassa voi vielä olla mukana myös uuteen järjestelmään tottumattomuutta, Reponen huomauttaa.
Uudet järjestelmät saavat usein aluksi huonomman arvosanan.
Samankaltaisia eroja on havaittavissa myös sairaanhoitajien arvioissa. Heiltä kysyttiin kokemuksia mobiililaitteilla ja tietokoneella kirjaamisesta, mutta myös järjestelmien väliset erot nousevat esiin.
Käytettävyys näyttää jääneen uuden sukupolven järjestelmissä datan jalkoihin.
Uudet järjestelmät pakottavat klikkailemaan
Suomessa ei ole vielä kokemusta yhdysvaltalaisen Cernerin Aster-järjestelmästä, mutta sen toimintaperiaatteita on verrattu Apottiin. Muista käytössä olevista järjestelmistä Aster ja Apotti eroavat siinä, että ne perustuvat lähes kokonaan rakenteiseen kirjaamiseen. Se tarkoittaa, että tietojen kirjaaminen tapahtuu klikkailemalla ennalta määritettyjä luokitteluja ja arvoja.
Käytettävyyden kannalta rakenteisessa kirjaamisessa on riskinsä.
Jarmo Reponen korostaa, ettei itse ole käyttänyt Asteria tai Apottia, vaan hän puhuu tietojärjestelmistä yleisemmällä tasolla.
– On varmasti ärsyttävää, mikäli täytettäviä valikkoja ja tarkastuspisteitä on paljon. Lisäksi erilaisia näyttöruutuja voi olla useita ja jos käyttäjä ei ole sisäistänyt ohjelman toimintalogikkaa, kirjaaminen voi tyssätä siihen, Reponen kuvaa.
Pienikin viive kumuloituu helposti merkittävästi aikatappioksi, kun tuhannet ammattilaiset tekevät kirjauksia päivästä toiseen.
Tieto halutaan hyötykäyttöön
Rakenteisen tiedon etu on, että tietokoneet ymmärtävät sitä huomattavasti paremmin kuin vapaata tekstiä. Näin ollen rakenteista tietoa on helppo koostaa, analysoida ja siirtää järjestelmästä toiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtoportaassa tämä on nähty ohittamattomana mahdollisuutena: tiedon avulla niukat resurssit voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin.
Pohjois-Karjalan keskussairaalassa työskentelevä kirurgi Lauri Pautola on yksi lääkäreistä, joka on vastustanut Aster-tietojärjestelmää. Hän ei kiellä rakenteisen kirjaamisen hyötyjä.
– On erittäin hyvä, että esimerkiksi numeroina ilmoitettava tieto on rakenteista, kuten verenpaine- tai laboratoriotulokset. Itse asiassa kirjaamme jo nyt ison osan tiedoista rakenteisesti.
Ongelma on, että Asterissa lähes kaikki tieto pitää kirjata rakenteisesti. Pautola nostaa esimerkiksi syöpäpotilaan, jonka vointia täytyy arvioida numeerisella asteikolla sanojen sijasta.
– Miten tällaisessa tilanteessa varmistetaan, että kirjaukset ovat yhteneviä? Pautola kysyy.
Lääkäri Lauri Pautola tietokoneen äärellä.
Avaa kuvien katselu
Lauri Pautolan mukaan tarkasti ohjattuun kirjaamiseen perustuvat tietojärjestelmät hukkaavat hiljaisen tiedon. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Käytettävyys pitäisi huomioida jo hankintavaiheessa
Tiedosta on siis hyötyä, mutta sen kirjaaminen ei saisi olla vaikeaa tai viedä liikaa aikaa. Ongelmaan on yksinkertainen, mutta ei ihan helppo ratkaisu: pitää kehittää parempia tietojärjestelmiä.
– Tiedon hyödyntämisessä järjestelmät ovat toista sukupolvea, mutta käytettävyyden osalta vasta ensimmäisessä vaiheessa, Jarmo Reponen luonnehtii.
Reposen mukaan seuraava askel voisi olla jonkinlainen tekoäly, joka osaisi poimia vapaasta tekstistä tarvittavia tietoja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos patistaa ottamaan käytettävyyden huomioon jo hankintavaiheessa. THL on laatinut sotealalle suositukset digitalisaation hallintaan. Ensimmäinen suositus on, että tietojärjestelmien on oltava helppokäyttöisiä.
Kalliita ja vaativia hankintoja
Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta on kallis ja vaativa tehtävä.
Kyse on sadoista miljoonista euroista. Esimerkiksi Asterin on arvioitu maksavan veronmaksajille yli 350 miljoonaa euroa. Summassa ei ole mukana vuosittaisia ylläpitokustannuksia.
Ostamalla järjestelmän sitoutuu siihen vuosiksi. Pohjois-Karjalassa Aster olisi tulossa käyttöön vuonna 2026. Sopimus on laadittu kymmeneksi vuodeksi eli käytännössä päättäjät valitsevat nyt järjestelmää, joka on käytössä ainakin vielä vuonna 2036.
Panokset hankinnan onnistumiseen ovat siis kovat.
Ilmakuva Pohjois-Karjalan keskussairaalasta ja synkistä pilvistä.
Avaa kuvien katselu
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote on yksi neljästä sairaanhoitopiiristä, mihin kiistelty Aster-järjestelmä on tulossa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Ehdot kirjattava tarkasti
Keski-Suomessa uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutusta ryhdyttiin valmistelemaan vuonna 2013. Nykyisten järjestelmien katsottiin lähestyvän käyttöikänsä loppua. Useiden ohjelmistojen tilalle haluttiin yksi järjestelmä, joka palvelisi sekä terveydenhuoltoa että sosiaalipalveluja.
Lopullisessa tarjouspyynnössä Aster-järjestelmälle asetettiin noin 3 000 vaatimusta, joista puolet oli pakollisia. Myös käytettävyydelle asetettiin ehtoja, mutta sanoja helppo tai helposti ei vaatimuslistalla juuri näy.
– Jos sanotaan helposti käytettävä, seuraavaksi tulee kysymys, miten mittaat sitä vaatimusta, huomauttaa johtava asiantuntija Mika Kiviaho Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Adjektiivien sijaan on käytettävä yhteisesti jaettuja standardeja.
Kiviaho on ollut mukana valmistelemassa Aster-hankintaa sen alusta asti. Hän ymmärtää lääkäreiden esiin nostamaa kritiikkiä, mutta muistuttaa, että paljon on tehtävissä vielä käyttöönottovaiheessa. Lääkärit siis kritisoivat hänen mukaansa osin keskeneräistä järjestelmää.
– Järjestelmien suurimmat erot syntyvät siinä, kuinka ne on otettu käyttöön. Miten on suunniteltu omaa työtä tukevat työnkulut ja näkymät.
Pohjois-Karjalan soteyhtymä Siun sote ja eteläsavolainen Essote ovat jo hyväksyneet Aster-hankinnan. Jos Vaasan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit näyttävät vihreää valoa, alkaa Asterin muokkaaminen suomalaisten tarpeita vastaavaksi.